Niin. Kirjavinkkariblogissa on aika vähän varsinaisia lukuvinkkejä. Pääasiassa siksi, että me blogaamme kirjavinkit muualle ja ei ole järkevää tehdä moninkertaista työtä. Blogin pääasialliset kirjoittajat kirjoittavat kaikki Sivupiiriin kirjavinkkejä. Lisäksi oman kirjastoni kotisivuille päätyvät vinkit löytyvät omasta blogistaan. Ja kun hyviä kirjavinkkisivustoja jo on runsaasti, niin olemme päättäneet, että täällä on lähinnä tarjolla linkkejä muualla oleviin kirjaesittelyihin. Kaikenlaisia listoja sen sijaan koitamme lisäillä tänne aina kun ehdimme. Eli mitä olemme vinkanneet ja minkä ikäisille. Mitkä olivat vuoden parhaat lasten- ja nuortenkirjat ja mitä kirjablogeja kannattaa seurata juuri nyt.

Olisiko meidän mielestänne syytä linkittää myös tänne muualle arvostelemamme ja esittelemämme kirjat? Vai olisiko meidän syytä peräti lisätä tänne oma kirjavinkkiosiomme? Mitä muuta vinkkari- tai kirjallisuusasiaa toivoisitte meidän käsittelevän tässä blogissa? Haukkukaa blogaajat pystyyn tai kehukaa heidän poskensa punaisiksi. Nyt on tilaisuus avautua blogaajille. Jos kommentteja ei tule, niin sitten kuvittelemme olevammetäydellisen hyviä (Tai tarpeettomia tuhakkeita. Hieman päivästä riippuen;D).

markku-setä

Hei!

Toivottavasti ei ole kovin montaa ilmoittautujaa, jotka ovat jättäneet ilmoittautumisensa viime tinkaan sillä enää ei mukaan mahdu. Kaikki tähän mennessä sähköpostitse ilmoittautuneet pääsevät tietysti mukaan, mutta enempää ilmoittautumisia emme voi vastaanottaa, koska Entressen Sininen huone ei kertakaikkiaan vedä enempää yleisöä.Valitettavasti. Ehkä ensi kerralla kokoonnumme sitten Hartwall-areenalla;-)

Ilmoittautuneiden määrä on ollut iso positiivinen yllätys ja toivottavasti myös tämän vuoden muut suunnitellut koulutuksemme vetävät väkeä yhtä hyvin. Jos et pääse paikalle, niin blogaan päivästä tänne Kirjavinkkariblogiin myöhemmin ja tulevat koulutustapahtumammekin voit bongata ensimmäisenä täältä. Viestit päivittyvät myös facebookin kautta, joten jos olet siellä Kirjavinkkariyhdistyksen fani, niin koulutustiedotteemme tulevat myös sitä kautta.

Hyvää kevättä kaikille ja kevätseminaariimme tulijoille terveiset miin omasta kuin Entressen puolesta. Tervetuloa:)

markku-setä

Eli vinkkausta ja vinkkaustatapaamisia käsitelleiden juttujen jälkeen oli jotenkin sellainen olo, että voisi kirjoittaa varsinaisesta pääasiasta eli kirjoista. Joten tässä tulee syksyn aikana kolmos- ja nelosluokkalaisille vinkkaamieni kirjojen parhaat lyhyiden esittelyiden kera. Useimmat (toivottavasti) jo kaikkien aktiivivinkkarien pakeissa ja toivottavasti tämän kirjoitus kirvoittaa kommentteja tyyliin: "Miksi et ole vinkannut kirjaa X? Eikö se muka ole hyvä?" Tai muita vastaavia;) Mutta sitten itse asiaan eli vinkkeihin

Nicola Daviesin Kakka jatkoi syksyn ajan nelosten vinkkausten perussetissä viikosta toiseen. Se oli hyvä välipala, jolla sai oppilailta kirvoitettua naurut, mutta myös mainio aasinsilta kertoa, että”…meillä kirjastossa on muuten tietokirjoja ja kun tuo teidän ope on kuitenkin niin nuiva, että se laittaa teidät kirjoittamaan esitelmiä, niin tiedätte sitten mistä tulla etsimään tietoa niitä esitelmiä varten…”. Ei tämän kanssa voi töpeksiä.

Widmarkin LasseMaijan etsivätoimistoa ja Eoin Colferin Lagenda –sarjaa ja erityisesti Legenda Pottu-Mäkistä sekä Marit Nicolaysenin Väinö ja Rotta –sarjaa tuli pidettyä aina mukana. Sieltä oli hyvä ottaa helppolukuisempia kirjoja jos näytti, ettei luokkaan oikein uponnut hieman isompien kirjallisuus. Ja toisaalta luenhan minä näistä sarjoista uutuudet aina itsekin, joten miksi ne muka olisivat nelosille liian pienten kirjoja, jos ne kerta ovat minulle sopivia? Colferilta pakissa pyörii myös Etsivätoimisto Puolikuu, Artemis Fowl –kirjat ja Siipimies.

Jon Mennan Agentti Kee Nan ja erityisesti Suuri agenttiopas oli myös syksyn suosikkejani. Erinomainen vinkkaus, mutta autenttisesti tehtynä vaatii kilon banaaneja kuukaudessa. Lisätietoja voi kysyä karvaiselta kokilta tai apinalta.

Simsin Roomalaisen sotilaan käsikirja uppoaa aina hyvin yleisöön. Erityisesti yleisön decimointi on jostain syystä aina kaikkien mielestä hauska ohjelmanumero. Tämä hieman hämmästyttää minua, mutta vinkkaan silti aina sen saman kohdan. Jos se toimii, älä korjaa sitä.

Syksyn uusia kirjoja pakissani olivat Kari Hotakaisen Satukirja ja Jukka Itkosen Sorsa norsun räätälinä. Molemmissa on lyhyitä, hauskoja, absurdeja juttuja ja näistä tuli paitsi omia suosikkejani, niin myös yleisön suosikkeja. Naskeista on kiva kuunnella kun joku lukee ääneen ja nämä saivat yleisön kyynelehtimään naurusta. Satukirja on aiemmin tahtonut lojua hyllynlämmittimenä, mutta nyt ei ole pitkään aikaan näkynyt ainuttakaan kirjaa hyllyssä. Suosittelen.

Supermarsu-sarjan uusin osa oli jälleen FinkkuJunkku-ehdokkaana ja vaikka tämä kirvoitti muutaman ’Miksi taas?’ kommentin, niin ehdokkuus oli mielestäni ihan aiheellinen. Eikä FinkkuJunkku –ehdokkaiden pitäisi olla vuoden parhaita kirjoja? Miksi pitäisi valita huonompia kirjoja esille? Onko se muka kirjailijan vika, jos hän kirjoittaa niin hyviä kirjoja, että ne ovat vähän joka vuosi ehdokkaana? Täh? Minä kysyn vain.

Koko saaren Kingistä en oikein saanut ikinä otetta enkä muistakaan Kingeistä, mutta kun käyttää kymmenvuotiaisiin tyttöihin koirakorttia (tai hevoskorttia), niin osuma on helppo ja varma. Lukijoita löytyy. Tämän vinkkaaminen on niin helppoa, että melkein hävettää joskus. Ei kuitenkaan niin paljoa, että jättäisin kirjat vinkkauspakista pois.

Roy Appsin Ukkini on vampyyri jatko-osineen on pitkäaikainen vinkkaussuosikkini. Hauskaa kauhua, joka herätti pahennusta Pohjanmaalla (ei tosin minun vinkkaamanani), mutta kirjan sisältö sopii kyllä , melko pienillekin. Pohjanmaallakin kohua oli nostettu lähinnä kirjojen nimien perusteella itse sisältöön tutustumatta.

Karmea totuus maailmankaikkeudesta ja etenkin sen ällöttävät ja vatsaa kääntävät yksityiskohdat toimii myös hyvin vinkkauskirjana. Hieman liiankin hyvin, sillä sitä ei voi montaa kertaa kaudessa vinkata, kun kertavedolla sen saa lainaa puoleksi vuodeksi.

Carl Hiaasenin Löyhkä (Jos tiedätte mistä saa lisäkappaleita, vinkatkaa mulle pliis!) uppoaa myös hyvin. Sitä on kiva vinkata, ei vain siksi että se on hyvä kirja, vaan myös koska siinä käsitellään luonnonsuojelua ja omankädenoikeutta ja muita tärkeitä asioita. Martin Chattertonin Paha piski on mukavasti kuvitettu ja se saa minussa ulvovan koiraeläimen heräämään. Lapsia jostain syystä tahtoo naurattaa kun iso mies ulisee kuin koira;-p

Gliorin Magiaa –sarjaa olisi kiva vinkata enemmänkin. Siinä kun on mainioita henkilöhahmoja. Oma suosikkini on se pakastimessa asuva esi-isoäiti joka käy aina välillä tsekkaamassa onko kuolemattomuuteen keksitty parannusta.

Pullmannilta pakissa pyörii aina jotain ja viime syksynä siellä oli useimmin Olin rotta. Helppoa vinkattavaa on se. Molly Moon jatko-osineen taisi jäädä kokonaan vinkkaamatta viime syksynä. Oli kai vinkkauskiintiö täynnä tämän sarjan osalta. Painajainen leirikoulussa ja muut Musta kaista –sarjan kirjat olivat myös vakiovieraita ohjelmistossa. Sarjassa on enimmäkseen tosi kivoja kirjoja ja niitä on mukava vinkata. Nämä ovat tosin suunnuttuja hieman isommille kuin syksyn pääasiallinen kohderyhmäni oman kirjaston alueella eli neloset.

Siskoni, vampyyri kaikkine Vampurilaisineen sun muine osineen puree paljon lukevien pikkutyttöjen segmenttiin (mikä kammottava ilmaus, yak). Ei tarvitse kuin heiluttaa kirjaa hieman nenän edessä ja kehua kuinka siinä on tyttöjuttuja, vampyyreita ja kaikkea sellaista ja homma on paketissa. Helppoa kuin heinänteko.

Muutakin tuli vinkattua, mutta jotta tämä päivitys ei räjähtäisi käsiin, lopetan tänään tähän. Työlki ellää, mutta vinkkaaminen on hauskaa.

markku-setä

Oulun kaupunginkirjasto vinkkasi viime syksynä kirjavinkkausmaratoonin aikana joka päivä kirjan Facebookissa. Vinkit olivat niin kivoja, että pyysin luvan laittaa tänne kaikki siellä olleet lasten- ja nuortenkirjavinkit, jotta myös muut kuin facebookkaajat voivat nauttia näistä. Vinkit ovat tässä samassa järjestyksessä kuin ne vinkattiin.

8.11.2009 Antti Halme: Metalliveljet

Ville ja Harri ovat kesälomalla Oslossa. Pojat eivät ole ennestään tuttuja ja Ville miettii etukäteen, miten hän tulee toimeen Harrin kanssa. Kun ovelle ilmestyy hieman pulska, finninaamainen Harri, vaipuu Ville epätoivoon. Hevimusiikista kuitenkin löytyy yhteinen harrastus, ja pojat perustavat bändin irakilaisen Hamidin kanssa.

Vinkkasi Minna Halonen Kaijonharjun ja Kuivasjärven kirjastoista.

11.11.2009 Päivi Alasalmi: Turhamainen aasi

Satuja prinsessoista, jotka ovat siirtyneet ajatuksissaan ja teoissaan nykyaikaan. Lue kuinka prinsessa Jolanda testasi prinssinsä uskollisuutta. Hirviö Reinar ja palvelijansa Reetta ovat käyneet mykkäkoulua jo vuosikausia. Onneksi Jeke-pojalta löytyy keino lopettaa mokoma mökötys. Tarinoista löytyy toki noiduttuja prinssejä ja kuninkaitakin mutta prinsessa ei näissä tarinoissa enää ole vain tavoiteltu. Myös prinsessa tavoittelee omaansa. Sadunomaisia ja viehättäviä tarinoita, joista löytyy myös nykypäivän pulmia ratkaisevia taikakeinoja.

Reija Loukusa-Ahonen, lasten ja nuorten osasto

13.11.2009 Mimmu Tihinen: Virkkusen viisitoista valetta

Miltä tuntuu aloittaa 7. luokka uudessa koulussa viikon myöhässä? Äiti on muistanut päivämäärän väärin, takarivin pulpetit on varattu ja kaverit löytäneet toisensa. Mikä olisi parempi keino päästä porukoihin kuin voittaa paikallinen salaattikilpailu. Pariksi ilmoittautuu Riku, joka yllättäen osaa veistää tomaateista ja kurkuista upeita luomuksia. Kilpailu päättyy kuitenkin katastrofiin, joka liittyy Rikuun ja porkkanaan.

Humoristinen nuortenkirja, jota vinkkasi Mervi Vaara lasten ja nuorten osastolta.

16.11.2009 Kristin Cashore: Syntymälahja

Lapsuudestaan asti Lady Katsa on tiennyt olevansa erilainen: hänellä on tappamisen syntymälahja. Katsan kuningaseno Randa on käyttänyt tytön syntymälahjaa häikäilemättömästi hyväkseen. Kun yksi Seitsemän kuningaskunnan prinsseistä katoaa, saa Katsa tehtäväkseen etsiä hänet. Etsintäretkellään hän tutustuu Po-nimiseen prinssiin, ensimmäiseen ihmiseen, josta on hänelle vastusta taistelussa. Myös Polla on syntymälahja: hän pystyy lukemaan ajatuksia. Pako kuningas Randan hovista vie seikkailusta toiseen.

Vinkin antoi Inka Puolanne Kaakkurin kirjastosta.

18.11.2009 Tuula Korolainen: Mikä onni, 6B

Lusikkajoen koulun 6B kirjoittaa äidinkielen tunnilla runoja onnesta. Tehtävä tuntuu oppilaista suorastaan tyhmältä. Mutta kuinka ollakaan, jokainen löytää oman tarinansa. Millainen on kuutosluokkalaisen onni? Se voi olla pleikkari, synttäriaamu, koti, viikonloppu, oma kissa tai se ihana tyyppi, joka saa sydämen takomaan. Entä kuinka silloin voi kirjoittaa onnesta, kun onni on rikkoutunut? Koskettavia, humoristisia ja elämänmakuisia runoja varhaisnuorten arkipäivästä.

Tästä vinkkasi Reija Loukusa-Ahonen lasten ja nuorten osastolta.

19.11.2009 Ari Folman: Waltz with Bashir: A Lebanon war story

Sarjakuvateos perustuu järkyttäviin tositapahtumiin vuoden 1982 Libanonin sodassa. Yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin Israelin joukoissa palvellut Folman tapaa entisen armeijatoverinsa, joka kertoo näkevänsä painajaisia sodasta. Folman ei hämmästyksekseen itse muista sotatoimista mitään. Hän alkaa vähitellen kasata palapeliä tukahdutetuista muistoistaan haastattelemalla muita sodan kokeneita, ja lukija elää menneisyyden traumaattiset tapahtumat hänen kanssaan uudelleen. Teos on sarjakuvasovitus samannimisestä palkitusta animaatioelokuvasta.

Vinkkasi Mikko Hiltunen lasten ja nuorten osastolta.

20.11. 2009 Dorothy Hearst: Suden lupaus.

”Pysy erossa ihmisistä. Älä koskaan tapa ihmistä ilman syytä. Pariudu vain laakson susien kanssa.”

Näin kuuluu Laajalaakson susien lupaus. Kiellettyyn sekaveriseen pentueeseen syntyvä susinaaras Kaala rikkoo lakeja ystävystymällä ihmislapsen kanssa. Koko lauman, laakson ja ihmisten välinen herkkä tasapaino on vaarassa, kun lauman sudet eivät hyväksy Kaalan ja tytön ystävyyttä. Kun ihmisten ja susien välille uhkaa syttyä sota, aukeaa Kaalalle mahdollisuus osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen.

Tämän kirjavinkin antoi Inka Puolanne Kaakkurin kirjastosta.

23.11.2009 Kirsi Kunnas: Kani Koipeliinin kuperkeikat.

Kani Koipeliini tupsahtaa maailmaan Taikurin hatusta, eikä oikein tiedä, kuka on ja mistä tullut. Hämmennys valtaa myös Susi Vainohampaan ja Kettu Vilkkukielen (mahakin murisee!). Kani ei kuitenkaan kavahda rajua sudenhajua, eikä terävää ketunkieltä. ”Olen villi runopilli pitkäsääri koipeliini Kani Kaniini ja korvista tunnen itseni”, Koipeliinille valkenee.
Kirsi Kunnaksen notkea runokieli alittaa ja ylittää ikärajat. Lue omaksi tai lasten iloksi!
Vuonna 1979 ilmestyneen runoklassikon uudessa painoksessa on Christel Rönnsin viehkeä kuvitus.

Kani Koipeliinista vinkkasi Anne Alarto lasten ja nuorten osastolta.

25.11.2009 Craig Thompson: Blankets: an illustrated novel.

Blankets on liikuttava kasvutarina viiltävästä teini-iän ensirakkaudesta. Se kertoo myös kahden veljeksen välisestä siteestä, joka syntyy vanhempien ankaran kurin, uskonnollisuuden ja yhteisön suvaitsemattomuuden ristipaineessa. Piirrosjälki on ilmeikästä, ja Thompson kuvaa realistisesti ja inhimillisesti Yhdysvaltojen talvisen keskilännen maisemia ja asukkaita. Avoimuudessaan ja rehellisyydessään Blankets on harvinaisen syvällinen omaelämäkerrallinen sarjakuvateos, jonka teemoihin uskonkriisistä, syyllisyydestä, rakkaudesta, menetyksestä ja intohimosta lukijan on helppo samaistua.

Vinkin antoi Mikko Hiltunen lasten ja nuorten osastolta.

26.11.2009 Ritta Jacobsson: Afrodite ja kuolema.

Ditten luokkakaveri Mikaela katoaa ja löytyy myöhemmin kuolleena. Ditte haluaa selvittää, mitä Mikaelalle oikein tapahtui matkalla bileistä kotiin. Naapurin söpön pojan Linuksen kanssa Ditte ryhtyy tutkimaan naapuruston tekemisiä. Näyttää siltä, että murhaajan täytyy olla tuttu sekä Mikaelalle että Dittelle. Lopulta Ditte tietää jo murhaajankin mielestä liikaa...

Minna Halonen, Kaijonharjun ja Kuivasjärven kirjastot

27.11.2009 Kaarina Helakisa: Rubiinisydän.

Heinähiuksinen tyttö asuu Metsässä, jota Metsän kuningas hallitsee. Kylän elämää varjostaa Louhikäärme, joka hautoo tulta valavia teräsmunia. Munat voisivat tuhota kaiken. Metsän asukkaat joutuvat elättämään pelottavaa Louhikäärmettä kauneimmilla kukkasilla, mitä maan päällä kasvaa, ja kaikilla kukilla, joita asukkaat jaksavat kasvattaa. Kaiken Louhikäärme syö. Mutta nyt Metsän asukkaat ja kukkaset ovat saaneet tarpeekseen. He ryhtyvät vastustamaan petoa. Herkkä ja kauniisti kuvitettu satu rohkeudesta, unelmista ja yhteistyön voimasta. Kirja sopii ääneen luettavaksi.

Rubiinisydämestä vinkkasi Reija Loukusa-Ahonen lasten ja nuorten osastolta.

Kiitos Oulun kaupunginkirjastolle ja kaikille sen vinkkareille.

(päivitetty 26.1.)

Hei!

Kirjavinkkariyhdistys järjestää jo perinteeksi muodostunut kevätseminaarinsa tällä kertaa perjantaina 12.2. Espoon Entressessä. Tällä kertaa puhutaan erityisesti vinkkauksesta käytännön tasolla. Tervetuloa kaikki mukaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy eikä yhdistyksen jäsenyys ole osallistumisen ehtona. Kirjavinkkariyhdistys järjestää seminaarin lopuksi yhdistyksen esittelytilaisuuden ja pitää sääntömääräisen vuosikokouksensa. Ilmoittautuminen seminaariin sähköpostitse kirjavinkkariyhdistys(at)gmail.com 5.2. mennessä.

Ohjelma

9.00-9.30 Kahvit

9.30-10.30 KuMuKi-vinkkaus. Minna Huuskonen, Antti Nieminen ja Tiina Vallo esittelevät KuMuKi -vinkkausta.

10.30-11.15 Ovatko sensuroidut sarjakuvat lapsille vaarallisia? Mitä sarjakuvaa voi suositella lapsille? Onko jotain sarjakuvaa jota lapset eivät saisi lukea? Helsingin sarjakuvafestivaalien tuottaja Otto Sinisalo puhuu sarjakuvista ja sensuurista.

11.15-12.15 Lounas. (omakustanteinen)

12.15-13.00 Kimppavinkkausta Entresseen nuorille, vinkkareina yhdistyksen hallitus. Tarjolla vinkkausta yksin ja yhdessä, 1.-9. -luokille, perinteisellä ja vapaalla tyylillä. Myös sarjakuvavinkkausta ja kimppavinkkausta. Paljon vinkkausta tarjolla!

13.00-13.30 Kahvitauko ja keskustelua kirjavinkkauksesta.

13.30-14.30 Kirjavinkkariyhdistyksen esittely + sääntömääräinen vuosikokous

14.30- Entressen esittely (alkaa heti vuosikokouksen loputtua!)

Tervetuloa kaikki kirjavinkkauksesta kiinnostuneet!!!

markku-setä

Edit: Ohjelma alkaa varmistumaan. Vielä ei ole varmaa, mitä ryhmiä on paikalla iltapäivän näytösvinkkauksessa, mutta tarkoitus olisi saada paikalle kaksi ryhmää alakoululaisia ja yksi yläkoululaisia. Vinkkaamaan ovat lupautuneet ainakin pj eli Markku (Sarjakuvavinkkausta yläkouluille ja ryhmävinkkausta alakoululaisille), vpj eli Arja-täti (Ainakin alakouluvinkkausta, muutakin tarpeen mukaan), rahasto-Reetta (Kauhua, ryhmävinkkausta alakouluille), sihteeri-Jaana (Yläkouluille?), Terhi (?). Tarkoitus olisi, että kolme vinkkausryhmää pyörisi yhtä aikaa ja vinkkaajat vaihtaisivat lennosta paikalta toiselle.

Muistakaa myös, että yhdistyksen kokouksessa valitaan Kirjavinkkariyhdistyksen hallituksen jäsenet kuluvalle vuodelle ja kerrotaan mitä koulutussuunnitelmia on luvassa. Sen verran kuitenkin ennakkoa, että meillä on jo ainakin kolme alueellista vinkkauskoulutusta suunnitteilla tälle vuodelle!

Hyvää alkanutta vuotta kaikki lukijoille, vinkkareille ja kirjojen ystäville.

Lomarauhasta selvitty takaisin töihin ja vinkkauspyyntöjä satelee.
Mutta kuten uusi vuosi aina, tämäkin vuosi aloitettiin lupauksilla. Tai tämän lupauksen tein kyllä jo viime vuoden puolella. Lupaukseni kuuluu näin:
Lupaan tehdä työn ulkopuolisia vinkkauksia vain kerran kuukaudessa oman jaksamisen ylläpitämiseksi.

Miltä kuulostaa? Kuulenko vienoja aplodeja?

Tähän asti lupauksen pitäminen on onnistunut. Tai no, voi olla, että maaliskuun aikana tulee kaksi keikkaa, mutta toinen ensimmäisellä ja toinen viimeisellä viikolla. Ei kai se ole rangaistava teko?

Ja siitä motivaatiosta.
Kirjavinkkaria motivoi aina se, kun lukee hyvän kirjan ja ottaa mukaan vinkkaukseen. Mutta vuoden ensimmäinen satutunti. Mietin, miten saisin siitä kokemuksen lapsille. En halua "vain" lukea.

Vaadittiin puoli tuntia, joulukuusenvalot, otsalamppu ja mustaa ja valkoista lakanakangasta. Siitä syntyi pieneen (ja tähän tarkoitukseen hyvänmalliseen) takavarastoon talviluola, jossa oli melkein pimeää.
Ja kun vielä opettelin tarinat ulkoa, en lukenut kirjoista, vaan kerroin omin sanoin, oli vuoden ensimmäinen satutunti valmis.
Valitettavasti purin tuon luolan yhtä nopeasti kuin olin tehnytkin, joten kuvia ei nyt ole luvassa. Mutta jos pieni rakentaja myöhemmin tänä vuonna minussa herää, lupaan dokumentoida sen.

Oikein mukanaa vuotta 2010 toivottaa Kirjavinkkariyhdistys.
Kuulette meistä enemmänkin, kunhan kaikki hallituksen jäsenet saapuvat työnsä äären ja alamme julkistaa tämän vuoden juttuja.

Arja-täti