Eli vinkkausta ja vinkkaustatapaamisia käsitelleiden juttujen jälkeen oli jotenkin sellainen olo, että voisi kirjoittaa varsinaisesta pääasiasta eli kirjoista. Joten tässä tulee syksyn aikana kolmos- ja nelosluokkalaisille vinkkaamieni kirjojen parhaat lyhyiden esittelyiden kera. Useimmat (toivottavasti) jo kaikkien aktiivivinkkarien pakeissa ja toivottavasti tämän kirjoitus kirvoittaa kommentteja tyyliin: "Miksi et ole vinkannut kirjaa X? Eikö se muka ole hyvä?" Tai muita vastaavia;) Mutta sitten itse asiaan eli vinkkeihin

Nicola Daviesin Kakka jatkoi syksyn ajan nelosten vinkkausten perussetissä viikosta toiseen. Se oli hyvä välipala, jolla sai oppilailta kirvoitettua naurut, mutta myös mainio aasinsilta kertoa, että”…meillä kirjastossa on muuten tietokirjoja ja kun tuo teidän ope on kuitenkin niin nuiva, että se laittaa teidät kirjoittamaan esitelmiä, niin tiedätte sitten mistä tulla etsimään tietoa niitä esitelmiä varten…”. Ei tämän kanssa voi töpeksiä.

Widmarkin LasseMaijan etsivätoimistoa ja Eoin Colferin Lagenda –sarjaa ja erityisesti Legenda Pottu-Mäkistä sekä Marit Nicolaysenin Väinö ja Rotta –sarjaa tuli pidettyä aina mukana. Sieltä oli hyvä ottaa helppolukuisempia kirjoja jos näytti, ettei luokkaan oikein uponnut hieman isompien kirjallisuus. Ja toisaalta luenhan minä näistä sarjoista uutuudet aina itsekin, joten miksi ne muka olisivat nelosille liian pienten kirjoja, jos ne kerta ovat minulle sopivia? Colferilta pakissa pyörii myös Etsivätoimisto Puolikuu, Artemis Fowl –kirjat ja Siipimies.

Jon Mennan Agentti Kee Nan ja erityisesti Suuri agenttiopas oli myös syksyn suosikkejani. Erinomainen vinkkaus, mutta autenttisesti tehtynä vaatii kilon banaaneja kuukaudessa. Lisätietoja voi kysyä karvaiselta kokilta tai apinalta.

Simsin Roomalaisen sotilaan käsikirja uppoaa aina hyvin yleisöön. Erityisesti yleisön decimointi on jostain syystä aina kaikkien mielestä hauska ohjelmanumero. Tämä hieman hämmästyttää minua, mutta vinkkaan silti aina sen saman kohdan. Jos se toimii, älä korjaa sitä.

Syksyn uusia kirjoja pakissani olivat Kari Hotakaisen Satukirja ja Jukka Itkosen Sorsa norsun räätälinä. Molemmissa on lyhyitä, hauskoja, absurdeja juttuja ja näistä tuli paitsi omia suosikkejani, niin myös yleisön suosikkeja. Naskeista on kiva kuunnella kun joku lukee ääneen ja nämä saivat yleisön kyynelehtimään naurusta. Satukirja on aiemmin tahtonut lojua hyllynlämmittimenä, mutta nyt ei ole pitkään aikaan näkynyt ainuttakaan kirjaa hyllyssä. Suosittelen.

Supermarsu-sarjan uusin osa oli jälleen FinkkuJunkku-ehdokkaana ja vaikka tämä kirvoitti muutaman ’Miksi taas?’ kommentin, niin ehdokkuus oli mielestäni ihan aiheellinen. Eikä FinkkuJunkku –ehdokkaiden pitäisi olla vuoden parhaita kirjoja? Miksi pitäisi valita huonompia kirjoja esille? Onko se muka kirjailijan vika, jos hän kirjoittaa niin hyviä kirjoja, että ne ovat vähän joka vuosi ehdokkaana? Täh? Minä kysyn vain.

Koko saaren Kingistä en oikein saanut ikinä otetta enkä muistakaan Kingeistä, mutta kun käyttää kymmenvuotiaisiin tyttöihin koirakorttia (tai hevoskorttia), niin osuma on helppo ja varma. Lukijoita löytyy. Tämän vinkkaaminen on niin helppoa, että melkein hävettää joskus. Ei kuitenkaan niin paljoa, että jättäisin kirjat vinkkauspakista pois.

Roy Appsin Ukkini on vampyyri jatko-osineen on pitkäaikainen vinkkaussuosikkini. Hauskaa kauhua, joka herätti pahennusta Pohjanmaalla (ei tosin minun vinkkaamanani), mutta kirjan sisältö sopii kyllä , melko pienillekin. Pohjanmaallakin kohua oli nostettu lähinnä kirjojen nimien perusteella itse sisältöön tutustumatta.

Karmea totuus maailmankaikkeudesta ja etenkin sen ällöttävät ja vatsaa kääntävät yksityiskohdat toimii myös hyvin vinkkauskirjana. Hieman liiankin hyvin, sillä sitä ei voi montaa kertaa kaudessa vinkata, kun kertavedolla sen saa lainaa puoleksi vuodeksi.

Carl Hiaasenin Löyhkä (Jos tiedätte mistä saa lisäkappaleita, vinkatkaa mulle pliis!) uppoaa myös hyvin. Sitä on kiva vinkata, ei vain siksi että se on hyvä kirja, vaan myös koska siinä käsitellään luonnonsuojelua ja omankädenoikeutta ja muita tärkeitä asioita. Martin Chattertonin Paha piski on mukavasti kuvitettu ja se saa minussa ulvovan koiraeläimen heräämään. Lapsia jostain syystä tahtoo naurattaa kun iso mies ulisee kuin koira;-p

Gliorin Magiaa –sarjaa olisi kiva vinkata enemmänkin. Siinä kun on mainioita henkilöhahmoja. Oma suosikkini on se pakastimessa asuva esi-isoäiti joka käy aina välillä tsekkaamassa onko kuolemattomuuteen keksitty parannusta.

Pullmannilta pakissa pyörii aina jotain ja viime syksynä siellä oli useimmin Olin rotta. Helppoa vinkattavaa on se. Molly Moon jatko-osineen taisi jäädä kokonaan vinkkaamatta viime syksynä. Oli kai vinkkauskiintiö täynnä tämän sarjan osalta. Painajainen leirikoulussa ja muut Musta kaista –sarjan kirjat olivat myös vakiovieraita ohjelmistossa. Sarjassa on enimmäkseen tosi kivoja kirjoja ja niitä on mukava vinkata. Nämä ovat tosin suunnuttuja hieman isommille kuin syksyn pääasiallinen kohderyhmäni oman kirjaston alueella eli neloset.

Siskoni, vampyyri kaikkine Vampurilaisineen sun muine osineen puree paljon lukevien pikkutyttöjen segmenttiin (mikä kammottava ilmaus, yak). Ei tarvitse kuin heiluttaa kirjaa hieman nenän edessä ja kehua kuinka siinä on tyttöjuttuja, vampyyreita ja kaikkea sellaista ja homma on paketissa. Helppoa kuin heinänteko.

Muutakin tuli vinkattua, mutta jotta tämä päivitys ei räjähtäisi käsiin, lopetan tänään tähän. Työlki ellää, mutta vinkkaaminen on hauskaa.

markku-setä

No tällä kertaa meille tulee listaa länsirannikolta. Puheenvuoron saa  Ritu Siikajoelta.

--

Listallani on pääasiassa niitä kirjoja, joita luin seiskaluokkalaisten vinkkausprojektia varten. Monta hyvää varmaan unohtuikin, mutta tässä päällimmäiset tämän vuotiset, jotka sain muistin syövereistä kiinni. Lukublogistani oli tosin jonkun verran hyötyä. (www.lukuhimo.vuodatus.net, nimellä sisko)
 
Beckett, Bernard: Genesis

Pieni maailmalta eristäytynyt saari. Nuori tyttö, Anaksimandros. Akatemian sisäänpääsytutkinto. Aiheena Adam Forden elämä. Mitä on olla ihminen, mitä älykäs kone? Mikä on totuus kaiken opitun takana? Harvinaisen ohut paljon ajatuksia herättäväksi teokseksi. Tykkäsin kovasti.
 
Parvela, Timo: Louhi

Päättää Sammonvartijat-trilogian loistavasti. Alku hieman junnaa, mutta sitten alkaa tapahtua. Ja mielenkiintoisinta oli Parvelan kehittämä ajatus uudesta sammosta ja sen kokoamisesta. Paikka paikoin jäi aukkoja, mutta lukuelämyksenä trilogia ja sen loppu oli mainio. Mahtavaa, että joku näkee vaivaa ponnistaa suomalaisten omasta kansanperinteestä. Tästä heräsi joitakin samoja ajatuksia kuin Genesiksestä.
 
Selznick, Brian: Hugo Cabret

Tosin viime syksynä ilmestynyt, mutta mielestäni aika vähälle huomiolle jäänyt teos valottaa osittain elokuvan alkuaikojen historiaa. Hugo Cabret yrittää korjata mekaanista miestä, koska hän on varma, että miehellä on kirjoitettava viesti isältä. Osien puutteessa hän joutuu varastamaan aseman lelukauppiaan vieterileluja, mutta jää kiinni. Mikä on mekaanisen miehen viesti? Kirjan lopussa on linkkejä mielenkiintoisille nettisivuille, joilla on videoita mekaanisista leluista toiminnassa. Kuvaromaani, jossa kuvitus jatkaa siitä, mihin teksti loppuu ja päinvastoin. Pakottaa pysähtymään myös kuvan äärelle, koska kuvia ei selitetä teoksessa lainkaan. Paksu, mutta silti nopea luettava. Tarinassa joitain kömpelyyksiä, mutta kokonaisuutena toimiva.
 
Carman, Patrick: Luurankopuro

Kamalan jännittävä kauhukirja J. Yhdistää Sarahin ottamia videoita (nähtävissä salasanojen takana netissä) ja Ryanin päiväkirjan. Joku moitti fonttia hankalaksi lukea, minusta se ei sitä ollut. Eniten tässä viehätti se, että kirjaan tarttuivat ne, jotka eivät välttämättä muuten lue. Netin ja kirjan yhteistyö toiminee?
 
Downham, Jenny: Ennen kuin kuolen

Kirja taistelusta, jonka tietää häviävänsä. Raivoisaa elämisen pakkoa, surua ja riemua. 16-vuotias Tessa sairastaa parantumatonta leukemiaa. Hän ryhtyy kirjoittamaan listoja asioista, joita hänen täytyy ehtiä tehdä ennen kuolemaansa. Isä ei tahdo pysyä perässä, kun Tessan täytyy kokeilla kaikkea autolla ajamisesta huumeisiin. Ei herkille lukijoille. Suosittelisin yseistä ylöspäin. Pohdin, jaksaisiko oikeasti kuolemansairas ihminen tehdä kaikkea, mitä kirjassa tapahtuu? Ehkä, en tiedä. Toisaalta pidin kirjasta, toisaalta en. Siksi listalla.
 
Törhönen, Lauri: Sello ja pallo

Mikael ja Aino törmäävät (sananmukaisesti) toisiinsa Mikaelin isän hautajaisissa. Jalkapalloilevan Mikaelin mieleen jäävät vain Ainon silmät ja suuri vaaleansininen kotelo. Kaunis rakkaustarina, joka pohtii kohtaamista ja ohi kulkemista. Hetkittäisiä välähdyksiä toisen tunnistamisessa. Joistakin kohtaamisista jää jälkeen kaipuu, mutta emme muista, mikä kaipuun aiheutti. Miinuksena se, että teos tuntuu olevan käsis tulevalle elokuvalle, eikä sitä ole viitsitty muokata tarpeeksi hyvin kirjan muotoon. Kirjaa lukiessa huomaa kohtausten rajat, jotka jollain tasolla häiritsevät minua. (Tämä tuli selkeästi esiin seiskassa Potterissa, olisi Rowling pysynyt uskollisena aiemmalle tyylilleen eikä muokannut kirjaa niin suoraan leffaversioksi.)
 
Tihinen, Mimmu: Virkkusen viisitoista valetta.

Tarina ystävyydestä, uudelle paikkakunnalle muuttamisesta, ystävystymisestä. Kuinka vanhan ystävyyden käy, kun asutaan eri paikkakunnilla? Millaista seiskaluokkalaisen on etsiä ystäviä uudessa koulussa, jossa kaikki muut tuntevat jo ennalta toisensa? Miksi kaunistelemme totuutta? Tyttöjen kirja, helppo lukea, mutta sisältää paljon asiaa.
 
Pikaisena mainintana muutama tämän vuoden aikuisten uutuus, jotka olen ehtinyt lukea ja jotka on jollain tasolla vaikuttaneet minuun (vaikkakin vain mukavana lukukokemuksena, osa herätti enemmänkin ajatuksia)
Nothomb, Amelie: Samuraisyleily (uusi kirjailijatuttavuus, pidin ja luin muitakin hänen teoksiaan)
Sinisalo, Johanna: Linnunaivot (uups,tämäkin jo viime vuotinen)
Laaksonen, Heli: Pursu (iloinen pursuileva elämänasenne on nautittavaa luettavaa)
Paavilainen, Ulla-Maija: Äkkilähtö
Dorrestein, Renate: Pojallani on seksielämä ja minä luen äidilleni Punahilkkaa (vanha äiti menettää muistinsa ja keski-ikäinen perheenäiti joutuu melkoiseen pyöritykseen joutuessaan huolehtimaan hänen elämänsä jollekin tolalle)
Delisle, Guy: Pjongjang (sarjis Pohjois-Koreasta. Mietitytti, sillä olin sattumalta juuri lukenut Orwellin 1984:n ennen tätä.)

--

Ja tästä listasta kiitämme Ritva N.:ää Siikajoelta. markku-setä toimii vain välikätenä ja blogin päivittäjänä. Tässähän saa kohta tuotteliaan ja ahkeran blogaajan maineen kun vain postaa mitä muut minulle tarjoavat ;-)

Ensin vuoden kirjoista innostui kirjoittamaan Arja-täti. Sitten minulle tuli tarve vastata siihen ja nyt Ulla P. Joensuusta oli innostunut kirjoittamaan oman listansa tämän vuoden sykähdyttävimmistä lukukokemuksista - toistaiseksi. Otsikkotekstin lainasta kiitämme Eppujen esikoislevyä.

--

Juba: Minerva: jääkarhun sydän

Seikkailijatar lentää toimintaan tällä kertaa kiikkutuolilla. Mursuperijätär, laiskanpulskea Veronika antaa kosijalleen perinteisen sadun tehtävän: Yrjön on noudettava viimeisen elossa olevan jääkarhun sydän oikukkaalle neidolle. Minerva pelastaa tilanteen, taas.

Parkkola, Seita: Usva

Kirjan jälkeen kotikaupungin tavaratalo on saatu etäännytettyä niin, että Sokokselle mennessä vilkuilee, näkyykö nurkissa 13-vuotiaita sotureita. Lapsesta aikuiseksi on mahdottoman pitkä matka, tässä kirjassa kunnioitetaan 13 vuoden ikää. Maagista realismia, mukana vanhoja tuttuja Viimasta.

Carman, Patrick: Luurankopuro

Pikkukaupungin hylätyssä louhoksessa tapahtuu kammottavia, Ryan ja videokuvaamiseen hurahtanut Sarah tutkivat asiaa.  Joka luvun jälkeen on netissä salasanan takana ”Sarahin kuvaama” videopätkä, joka pyrkii hämärtämään kirjan tekijyyttä ja fiktion/toden rajaa. Loppuratkaisukin on käytävä katsomassa netistä. Miinusta hankalalukuisesta fontista.

Aho, Elisabet: Aadan aikaikkuna

Low-fantasiaa, jota on helppo vinkata. Aada hyppää 2000-luvulta 1960-luvulle ja tapaa äitinsä vauvana. Simppeliä.

Watt, Melanie: Aaro-orava saa ystävän

Ekassa osassa Aaron neuroosit naurattivat ja naurattavat vieläkin. Kakkososallekin hihittelin, kolmannelle en enää. Lapsia lootat, kartat, listat ja luettelot jaksavat huvittaa.
Ja onhan totta että ystäväksi haluaisi puhtaan, vaarattoman ja hiljaisen mutta todellisuudessa ne ovat aina niitä louskuttavia tyyppejä.

Ruohonen, Hannamari: Eläinten kaupunki matkustaa ja muut sarjan kuvakirjat

Vinkkarin haaste: miten lukea kuvakirjaa jossa ei ole yhtään tekstiä?  Lapset hoitavat yleensä tarinankertomisen, kunhan pääsevät näköetäisyydelle. Sympatiseeraan erityisesti kaivinkoneenkuljettaja Mauno Pandaa, jonka perheeseen kuuluu vain hän itse ja hiiriystävä. Jos tämän kirjan ostaa, saa vastinetta koko rahan edestä koska tarinat eivät kirjasta konsaan lopu.

Nummelin, Markku: Pieni laivakirja ja muut sarjan kirjat

Pieni on väärä sana kuvaamaan näitä tietopaketteja! Teksti sopii informaatioksi aikuisellekin vesiemme logistiikkaa vähemmän tuntevalle, ja (pienet) pojat jaksavat selata kuvia pitkään, pitkään, pitkään…

Olen tykännyt myös Sari Peltoniemen Hämärän rengistä, uudesta Lasse-Maijasta niin kuin aina (elokuva on paljon jännempi kuin kirjat, imo) ja tietysti Hautausmaan pojasta.  Coraline-leffakin oli mainio, vaikka silmälasipäiselle 3D-lasit on vähän hankalat. Suzanne Collinsin Catching fire odottaa kotona yöpöydällä, palaan siihen jos aihetta on.

Muutama kirja aikuisille tai itseään isona pitäville
 
Murakami, Haruki: Kafka on the shore

Äärettömän epäsympaattinen toinen päähenkilö, yksi kissanystävälle sopimaton kohtaus ja suomenkielisessä versiossa 696 sivua spefiä. Pidin myös Murakamin vanhemmasta, vielä kääntämättömästä Hard-Boiled Wonderland and the End of the World-kirjasta, Lammasseikkailusta en niinkään.

Hill, Joe: Bobby Conran palaa kuolleista

Epätasaisuudestaan huolimatta loistava esikois-kauhunovellikokoelma, eikä kaikissa tarinoissa ole kauhua nimeksikään. Ei voi muuta kuin diggailla heliumilla täytettävää Art-poikaa, jonka elämä on melko lailla varovaista. Onneksi Artilla on lihaa ja verta oleva kaveri, ja unelma… Kafkan Muodonmuutos ja isäpapan Carrie saavat rinnalleen Hillin Kuulet heinäsirkan laulavan –novellin joka on äärettömän epäkorrekti näin kouluampumisten aikana. Auts. Kannattaa tutustua myös Sydämenmuotoinen rasia-romaaniin. Kulkeekohan kauhukirjailijuus geeneissä?

Lindqvist, John Ajvide: Ihmissatama

Verkkaan etenevä ja välillä kaukaa menneisyydestä vauhtia ottava kauhukertomus meren mahdista, jonka ruotsalaisen majakkasaaren asukkaat tietävät armottomaksi mutta lahjottavaksi. Jossain vaiheessa mieleen hiipi epäilys, että Lindqvist kaivaa verta nenästään aikuislukijoilta kauhuelementtien muuttuessa splatteriksi, mutta kokonaisuus pysyi kuitenkin kasassa.
 

--

Nämä vinkit ovat siis Joensuun Ulla P.n. markku-setä vain postitti listan muiden nähtäväksi. Ja koska näiden listojen laatiminen on kivaa ilmeisesti muidenkin mielestä, niin heitetään haastetta kehiin. Kirjoittakaa meille oma versionne vuoden kirjoista ja lähettäkää se kirjavinkkariyhdistykselle (kirjavinkkariyhdistys(a)gmail.com) ja me lisäämme tänne myös sinun koskettavimmat lukuhetkesi kuluneelta vuodelta.

Kun Arja-tätikin kerran, niin miksipä en sitten minäkin. Päätin, että en etukäteen päätä kuinka pitkä listasta tulee, vaan aloin käymään läpi vuoden kohokohtia. Yllättävän erilainen lista tästäkin tuli. Yllättävän siksi, kun keskinäisissä keskuteluissa ei vinkkausmaun eroa näin suureksi arvaisikaan. Eli seuraavaksi markku-setä ja vuoden kolmetoista säväyttävintä kirjaa siinä järjestyksessä kun uutuushaku ne minulle paljasti!

Layton, Neal: Mammuttikoulu pulassa

Ensimmäinen mammuttikoulu ei oikein vielä iskenyt, mutta toinen vei sitten jo mennessään. Kirjasta löytyi monta kohtausta joita jo ekalla kerralla lukiessa tiesi mielikuvituksessaan vinkkaavansa aivan tietyllä tavalla. Kautta kärsän ja syöksyhampaan, tässäpä kerrassaan erinomaista vinkattavaa niille hieman huonommin lukeville ja vähän innottomammille vekaroille!

Nesbø, Jo: Tohtori Proktorin pierupulveri

Pieruhuumoria parhaimmillaan. Tässä ei mennä ali sieltä missä rima on matalin, vaan piereskelystä löytyy kansainvälispoliittisia ulottuvuuksia. Mutta ennen kaikkea kirja on hauskaa luettavaa pierupulverin keksimisestä ja sen käytön hankaluuksista.

Schatz, Roman: Zoo : eläimellinen tarina

Alussa tätä lukiessa tuli mieleeni, että eläinten kapinointia ja ihmisten tyhmyyttähän on kuvattu jo ihan tarpeeksi. Lukukokemuksesta teki hiukan omituisten myös, etten ole koskaan ihmeemmin perustanut Roman Schatzista, mutta kirjan kuvittajan, Pertti Jarlan, Fingerpori on työpäiväni käynnistymiselle yhtä keskeinen kuin se aamukahvi. Mutta sitten eläintarhan asukkien kapinointi tulosvastuulliseksi yksiköksi muuttamista vastaan osui ja upposi.

Unenge, Johan: Bestikset Johanna ja Ulla salaisuuksien jäljillä

Minä en oikein useimmiten jaksa innostua ylenmääräisestä söpöstelystä ja "Oi kuinka iii-ha-naaa!" jutuista. Mutta jotenkin Johanna ja Ulla ovat onnistuneet söpöstelemään sydämeeni omalla anti-söpöstelevällä tavallaan. Tiedän, että tuo kuulosti typerältä, mutta mitä järkeä on siinä, että raavas mies tykkää lukea tokaluokkaluokkalaisten tyttöjen pienistä sattumuksista? Tämä sarja on se salainen paheeni.

Buckingham, Royce: Henkienhoitaja

Orpoutta, henkiä ja pahiksia. Erittäin tavanomainen ja perinteinen fantasiatarina, mutta samalla mukavan omaperäinen ja hieman erilainen. Toivottavasti hyvin alkanut sarja ei koe monen kaltaisensa kohtaloa.

Gaiman, Neil: Hautausmaan poika

Vuoden kirja. Ei vain vuoden paras lastenkirja tai vuoden paras nuortenkirja. Vuoden paras kirja. Lapdelle sopivan hyytäviä pelonväristyksiä, nuorelle hieman viittauksia jo muualta tuttuihin asioihin ja tarinoihin ja aikuiselle koskettava ja monitasoinen lukuelämys. Paha murhaaja tappaa koko muun perheen, mutta pieni Eikku pelastuu, päätyy hautausmaalle aaveiden adoptoitavaksi ja kasvatettavaksi.

Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka ja keltainen polkupyörä

Koko sarja on hyvä ja tämä oli se vuoden paras. Uusi sarja, jossa ei vaihteeksi mennä kansainvälisten rikolliliigoijen maailmaan ja hakkeroida nettisalaisuuksia mafian sivuilta. Mukavan lapsen kokoisia tapauksia. Kuten mummolta kadonneen keltaisen polkupyörän etsimistä Lahdessa. Tykkäsin.

Widmark, Martin: Junan arvoitus (Lasse-Maijan etsivätoimisto)

Lasse-Maija on ollut jo jonkin aikaa suosikkivinkattaviani. Ja on edelleen.

Pietikäinen, Markku: Kalmasaaren erakko

Musta kaista -sarjassa on ilmestynyt enimmäkseen 'ihan kivoja' kirjoja. Helmet ovat olleet hieman harvemmassa, mutta tässä on rapsakka tarina tarjolla. Isän kadonneen kaverin etsintä vie nuoret vähitellen epäilyttävän saaren ja sen vielä oudompien asukkien jäljille. Mukava kesäretki saa synkkiä sävyjä ja lukija kaipaamaansa jännitystä.

Pratchett, Terry: Valtio

Olen ollut Pratchettin fani jo kohta kaksi vuosikymmentä joten en ehkä ole puolueeton arvostelija. Mutta kehun silti tätä kirjaa. Melkein omamme kaltaisessa maailmassa on melkeinomamme kaltainen etelämeren saaristo, jossa suuri allto pyyhkäisee sivistyksen ja kulttuurin pois. Jäljelle jäävät alkuasukaspoika ja haaksirikkoisen aluksen nuori tyttö perustamaan uutta valtiota. Millainen valtio syntyy kun perustajilla ei ole mitään yhteistä. Ei edes kieltä.

Miyazaki, Hayao: Tuulen laakson Nausicaä

Miyazzakin sarjakuva on jo vanha, mutta suomennosta olemme saaneet odottaa. Onneksi odotus palkittiin. Humaani ja elämää kunnioittava sarjakuva kertoo kuinka vaarallista voi olla luonnon jatkuva riistäminen. Ja se tarina kerrotaan, niin että lukija ei huomaa tulleensa manipuloiduksi huomaamattaan luonnonsuojelijaksi. Kaunista.

Muhonen, Anne: Ystäväni varjo = The shadow of my friend

Tarina nuoren naisen yksinäisyydestä. Ystävyys, on se vain erinomainen asia.

Tikkanen, Petteri: Eero

Aikaisemmissa Kanerva-albumeissa pääosissa on ollut Kanerva. Nyt uskollinen side kick, Eero, saa puheenvuoron. Kanervaon kasvanut jo isoksi ja hänellä ei ole aikaa hengailla enää pienen ja lapsellisen Eeron kanssa. Tässä tarinassa lapsuuden illuusiot särkyvät ja ystävyys joutuu koetukselle.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan kuka laatii seuraavan listan ja millainen siitä listasta mahtaakaan syntyä.

markku-setä

Tässäpä teille hiukan selityksen makua eli miksi nämä kirjat ovat sopivia vinkkaukseen. Jos ihmettelette, kuinka tällaisia listoja olen alkanut väsätä, syy on Satakunnan kirjastopäivä, jonne nämä listat olen koonnut. Kirjastopäivä on vasta marraskuussa, mutta olen jakanut tätä listaa jo opettajille ja vinkkarikollegojen pyynnöstä myös muualla.

Eri mieltä saa ja pitää olla. Nämä listat julkistan täällä blogissa kaikkien vinkkareiden avuksi, kun etsitte ja mietitte, mitä voisi vinkata. Olkaa hyvä ja käyttäkää.

Vuoden 2009 nuortenromaanit

Bagge, Tapani: Liekehtivän liskon arvoitus, Tammi (Musta koira, jännitys)
Mustan koiran toinen, ehkä ensimmäistä parempi kirja. Jännityssarja, johon liitetty taidetta ja Eurooppaa. Ei ihan aloittelijalle, mutta varma lukija saa paljon irti.

Cabot, Meg: Muuttopäivä, WSOY (Allien tyttösäännöt 1, tykkääminen)
Keveä kirja tytöstä, joka rakastaa sääntöjä. Sopivaa luettavaa 11+ ikäisille.

Horowitz, Anthony: Viisi vartijaa –sarja, Karisto (jännitys)
Fantasiamainen jännitysteos. Yhdistää seikkailua, sotaa ja fantasiaa. Viiden kirjan sarja, josta ilmestynyt suomeksi kolme. Päähenkilöinä viisi nuorta, joiden harteilla koko maailma. Tutustumisen arvoinen!

Kanto, Anneli: Tulikärpäset, (Futistyttö 1) ja Kasi kentälle! (Futistyttö 2)
Paljon kiitosta saanut sarja, jossa päähenkilötyttö harrastaa jalkapalloa. Sarjassa pohditaan ennakkoluuloja ja koulukiusaamista. Tutustu! Kakkososa melkein ensimmäistä parempi.

Tiainen, Marja-Leena: Maiju ja Bao, Tammi (Vihreä varis)
Jo hiukan unohtuneen Vihreä varis –sarjan uusin kirja. Toimiva tarina tytöstä, joka tutustuu Vietnamin lomalla paikalliseen perheeseen. Perheen talo tuhoutuu tulipalossa ja tyttö miettii, kuinka voisi auttaa. Vinkkauskamaa!

Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka –sarja, Karisto (jännitys)
Humoristista etsivätoimistojuttua. Iso teksti ja hyvät rivinvälit. Toimii heikommalle lukijalle.

Vesala, Juha: Kaksoiskuljetus, WSOY (urheilu)
Koripalloromaani, jossa pohditaan, täytyykö harrastaa vain siksi, koska isä niin haluaa. Urheilun lisäksi teemana nuoren miehen kasvaminen. Kelpo kirja.

Widmar, Martin: David & Larissa –sarja, Tammi (jännitys)
Jännittävä ja hiukan mystinen sarja 11+. Lasse-Maijan etsivätoimiston ohittaneille jännittävää luettavaa. Jokainen osa itsenäinen, joten ei tarvitse lukea järjestyksessä. Perusvinkkaussarja!

Vuoden 2009 helppolukuiset ja lastenromaanit

Gahrton, Måns: Salaperäinen vieras. Tammi (Hotelli Kultainen mysteeri, helppolukuiset)
Helppolukuinen uutuussarja. Sisältää hauskuutta ja hiukan jännitystä. Ei valitettavasti yllä muiden helppisten tasolle, mutta ahmijalle kelpaa tämäkin.

Hallberg, Linn: Hieno hyppy, Sinttu ja Torstaina nähdään, Sinttu, Tammi (helppolukuiset)
Jatko-osat suositulle Maailman ihanin Sinttu –kirjalle. Ponitytön unelma! Kertoo tytöstä, joka harrastaa hevosia. Kerrankin sarja, jossa päähenkilö on lukijan ikäinen! Ihastuttava sarja, joka varmasti jatkuu vielä usean osan verran.

Hirvonen, Hannu: Tärisevä traktori, Tammi (Keltanokka, helppolukuiset)
Murisevan metsän itsenäinen jatko-osa. Yksinäinen ja hylätty traktori löytyy metsästä. Kirjassa pohditaan mm. kielten opiskelua. Sisältää traktorikielen alkeet. Hyrisyttävän hauska!

Kiiskinen, Jyrki: Jänis ja vanki saavat kännykän, Tammi (Keltanokka, helppolukuiset)
Jänis ja Vanki –kirjoja on ilmestynyt sekä lastenromaanina että nyt helppolukuisena. Hauska tarina, jossa mukana myös paljon ajankohtaista asiaa: miten suhtautua joka paikassa pirisevään kännykkään.

Kujanpää, Mari: Minä ja Muro, Otava (lastenromaanit)
Osittain surullinenkin kirja tytöstä, jolle koulu on vaikeaa, eikä kotona saa huomiota. Kirja, joka on hyvä lukea yhdessä lapsen kanssa tai vaikka opettajan lukee koko luokalle.

Laajarinne, Jukka: Ruoalla ei saa leikkiä, WSOY (lastenromaanit)
Lyhyitä ja hauskoja tarinoita liittyen ruokaan. Osa hervottomia, osa ei. Hauska vinkkauskirja, josta löytyy ideoita vaikka kuvistunnille.

Layton, Neal: Mammuttikoulu, WSOY (helppolukuiset)
Kapteenikalsarimainen mammuttisarja, jossa ihmiset kuvataan pahiksina. Hauska kuvitus, helppoa tekstiä.

Lumme, Sara: Suin päin Summanmutikkaan, WSOY (Oppi ja ilo, lastenromaanit)
Tarina pojasta, joka katoaa Summinmutikkaan, paikka jossa kaikki on hassusti. Kivat kuvat, hauska teksti. Muistuttaa ehkä kaukaisesti Uspenskin Fedja-setää.

Marttinen, Tittamari: Keskiyön kissat, Kirjapaja (Leon lemmikkiuutiset, helppolukuiset)
Uusi helppissarja. Sopivassa suhteessa kuvaa ja tekstiä. Hiukan ohuehko tarina, mutta lukunälkäisille toimii. Varmaa marttiskamaa.

Tapola, Katri: Väinämö. Vain ulkokäyttöön, Tammi (Kirjava kukko, helppolukuiset)
Perushauska pläjäys pojasta, jolla on hauska ja erikoinen nimi. Huumorivaroitus!

Widmark, Martin: Lasse-Maijan etsivätoimisto –sarja, Tammi (helppolukuiset)
Kakkosluokkalaisten ehdoton sarja! Jännitystä, arvoituksia, kuvia, mutta myös lukemista. Jos et muuta vinkkaa, vinkkaa edes tämä sarja. Löytyy myös ruotsiksi ja tulossa telkkariin.

VUODEN 2009 Kohokohdat fantsu ja scifi

Aarnio, Reeta: Veden vanki, Otava (fantasia)
Itsenäisen jatko-osa Aarnion kirjalle Maan kätkemät (2008). Fantasiakirja 10+ vuotiaille, jossa yhdistyy suomalaiskansallinen perinne. Toimii ensimmäisenä kosketuksena fantasiakirjallisuuteen.

Beckett, Bernand: Genesis, Tammi (scifi)
Filosofinen teos robotin ja miehen henkisestä kamppailusta. Vuoden 2050 suursodassa maailma on melkein tuhoutunut. Tyttö hakee Akatemiaan ja kirja paneutuu pääsyhaastatteluun, jossa tyttö kertoo oman näkemyksensä miehestä, josta nousi legenda. Vain 160 sivua vahvaa tarinaa! Ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Yläkoulun ehdotonta vinkkauskamaa.

Brennan, Sarah Rees: Demonin merkitsemät, WSOY (fantasia)
Veljekset pakenevat demoneja, jotka vainoavat heitä. Kauhumaiseksi muuttuva tarina, jossa voisi olla merkintä K13. Ei heikkohermoisille. Odotamme jatkoa.

Buckingham, Royce: Henkienhoitaja, Tammi (fantasia)
Hullunkurinen ja hauska tarina pojasta, joka joutuu yksin hoitamaan taloa, joka on täynnä henkiä. Helposti luettava, elokuvamainen tarina, jossa saa nauraa. Paljon toimintaa ja kauhu lähinnä naurettavaa.

Gaiman, Neil: Hautausmaan poika, Otava (fantasia)
Tarina pojasta, joka on asunut koko ikänsä hautausmaalla kuolleiden kanssa ja tavallinen elävien elämä on hänelle täysin vieras. Kirjaa verrattu Viidakkokirjaan. Hieno teos, tämä muistetaan vielä vuosienkin kuluttua.

Meyer, Stephenie: Houkutus-sarja, WSOY (nuoret aikuiset)
Suuren suosion saanut rakkaustarina nuoren naisen ja vampyyrin suhteesta. Suurimmaksi osaksi tyttöjen juttu, koska kuvaa naiseksi kasvamista. Vampyyriys kuvattu mystisenä ja kauniinakin – aiheuttaa huokailuja naisissa ja lähinnä ärtymystä nuorissa miehissä. Suuresta suosiotaan huolimatta hyvinkin perinteinen tarina.

Riordan, Rick: Percy Jackson –sarja, Otava (fantasia)
Tarina pojasta, joka saa tietää, että hänen isänsä on yksi Olympoksen Jumalista. Percy Jackon lähtee puoliverisille tarkoitetulle leirille, jossa hän tutustuu muihin samassa tilanteessa oleviin nuoriin. Kirjasta tarttuu väkisin muistiin Kreikan mytologiaa. Jännittävä fantasiaseikkailu, josta tekeillä myös elokuva. Klassikkoainesta.

Vuoden 2009 teiniangsti

Bernhardt, Andrew: Bonusraita, WSOY (nuoret aikuiset)
Kirjassa on hauska idea: pettynyt poikaystävä kirjoittaa biisin, josta tulee ykköshitti. Valitettavasti tarina ei kanna koko kirjan verran, paksu teos sisältää paljon toistoa. Toimii hyvälle, innokkaalle lukijalle, mutta aloittelijalle turhan paksu teos.

Forman, Gayle: Jos vielä jään, WSOY (nuoret aikuiset)
Kiinnostava teos Miasta, joka miettii, miten edetä poikaystävän kanssa. Mialla olisi mahdollisuus muuttaa toiselle paikkakunnalle jatkamaan musiikkiuraansa. Auto-onnettomuus pistää suunnitelma uusiksi. Traagiset jutut toimivat vinkkauksessa aina, joten kannattaa tutustua!

Freitas, Donna: Pyhimysainesta, Karisto (Siskodisco, nuoret aikuiset)
Kevyt kirja tytöstä, joka haluaa olla ensimmäinen katolinen elossa oleva pyhimys. Katolisuutta kuvattu kevyesti. Edustaa Siskodiscon hömppäpuolta. Näyttääkö pääni tässä isolta –kirja huomattavasti vahvempi ja asiallisempi teos muslimitytön elämästä.

Halme, Antti: Metalliveljet, Otava (nuoret aikuiset)
Musiikkikirja suomalaisista pojista Oslossa. Musiikin lisäksi kirjassa isossa roolissa rasismi ja ennakkoluulot. Osittain rajukin teos. Ehdottomasti lukemisen arvoinen!

Hogan, Mary: Ihan kivat kasvot, Karisto (Siskodisco, nuoret aikuiset)
Kevyt kesäkirja tytöstä, joka löytää itsensä viettäessään kesää Italiassa. Huumorilla höystetty tarina, jossa pääosissa nuoren tytön kasvu. Helppo tarttua ja lukea, eikä syvällisyydellä pilattu.

Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirja: Greg Heffleyn julkaisu, WSOY (nuoret aikuiset)
Ristiriitaisin mielin vastaanotettu kirja, jossa teksti ja kuvat kertovat rinnakkain teini-ikäisen pojan elämästä. Kapteeni Kalsariinkin verrattu sarjan aloitus. Ehdottoman toimiva sellaisille pojille, joille sarjakuva on tutumpi kuin romaani. Tätä kirjaa jaksaa lukea, vaikka lukuinto ei olisikaan vielä kovin kasvanut. Vinkkausainesta, kritiikistä huolimatta.

Kuronen, Kirsti: Vili Voipio –sarja, Karisto (nuoret aikuiset)
Suomalainen vastine suositulle Bert-sarjalle. Ehdottomasti toimiva sarja teini-ikäisen pojan elämästä. Menee vähemmän lukevallekin. Riemastuttava sarja. Lue edes tämä!

Mankell, Henning: Tulen arvoitus, WSOY (nuoret aikuiset)
Itsenäinen jatko-osa teokselle Tulen Salaisuus. Tosipohjainen kertomus Sofiasta, joka menettää siskonsa lisäksi omat jalkansa maamiinan räjähdyksessä. Tulen arvoitus –kirja keskittyy Sofian isosiskon Rosan tarinaan. Koskettava kirja aiheesta, josta nuorille on kirjoitettu vähän. Sopiva kirja yläkouluille luettavaksi ja myös aikuisille.

Nadin, Joanna: Hanki elämä, Rachel Riley : traagisen tavallinen päiväkirja, Gummerus (nuoret aik.)
Jaqcueline Wilsonia muistuttava kirja 13-vuotiaan tytön kamalasta elämästä. Ei yllä ihan Wilsonin tasolle, mutta hauska teos sinänsä. Tarina ei jaksa kantaa ihan kokonaan 300 sivua, mutta hyvälle lukija toimii.

Rannela, Terhi: Goa, Ganesha ja minä, Otava (nuoret aikuiset)
Itsenäinen jatko-osa kirjalle Amsterdam, Anne F. ja minä, jossa tutustuimme päähenkilöihin Miraan ja Kerttuun. Toisessa osassa Mira ja Kerttu seurustelevat jo ihan vakavasti, vaikkakin räiskyen. Tyttörakkaus tuodaan kirjassa esille mukavan tavanomaisena ja toinen isona teemana on matkustaminen. Ensimmäistä kirjaa pidin hiukan liian kevyenä, mutta toisen kirjan luettuani ymmärsin, ettei tämän sarjan tarkoitus olekaan olla ”maailmaa mullistava” vaan enemmänkin viihdyttävä. Ja siinä se onnistuu.

Thydell, Johanna: 101 syytä, Otava (nuoret aikuiset)
Kirja 16-vuotiaan tytön elämästä. Paljon takautumia päähenkilön lapsuuteen. Hyvänmakuinen kirja, vaikkei ehkä sisälläkään mitään uutta.

Tihinen, Mimmu: Virkkusen viisitoista valetta, WSOY (nuoret aikuiset)
Hauska ja kevyt kirja tytöstä, jolla kaikki menee pieleen. Kirjaan helppo tarttua, sisältää niin sähköpostiviestejä kuin testejäkin. Yläkouluikäisille ja niille, joille paksu kirja on tuskaa.

(syyskuuhun 2009 mennessä vinkkarin käsiin eksyneet kirjat)

Aarnio, Reeta: Veden vanki, Otava (fantasia)